sen rakastaako vaiko onko toiselle vain pelkkä pelle? Voiko rakkaudesta tehdä tiedettä vai onko se uskon asia?

Ensimmäiseen kysymykseen kuulusteltava ilmoitti ettei kykene vastaamaan siihen. Toiseen kysymykseen se antoi seuraavanlaisen vastauksen: mielikuvitus voi tehdä kepposet, mutta iho ei valehtele. Kuulusteltava kertoi, että tavatessaan ystävänsä puun juurella lähellä tietä, iho ei rakastanut. Se torjui. Sormet eivät liukuneet olkapäitä pitkin, kainaloiden kaaria pitkin, kylkiä alas vyötärölle. Sormet muuttuivat koviksi, tarttuivat ihosta kiinni, yritti päästä karkuun. Ei rakastanut enää. Kuulusteltava ei uskonut enää pelkkään tunteeseen, vaan tekoihin ja sanoihin.